lauantai, 28. marraskuu 2009

Viimeinen postaus

Niin se vaan on, ettei enää oikein tahdo ehtiä eikä jaksaakaan päivitellä tätä blogia. Aina vaan huomaa ajan kuluvan, päivitysvälit pitenee ja into vähenee samaa rataa. On ollut mukavaa jakaa perhepäivähoitoon liittyviä asioita täällä. Ja mukavaa on ollut saada myös palautetta =) Monien mukavien palautteiden ansiosta, jätän tämän blogin kuitenkin tänne itsekseen olemaan. Paljon on tietoa ja ideoita, niitä saa vapaasti käyttää =) Olkaa hyvät!

Mutta muutoin toistaiseksi luovutan ja vaikenen. Oikein leppoisaa joulun odotusta kaikille!

tiistai, 17. marraskuu 2009

Terveisiä sairastuvalta =(

Olen ollut sairaslomalla eilen ja tänään ja näyttäisi vielä huominenkin menevän tähän. Kuopukselle nousi korkea kuume lauantaina =( En tiedä, onko nyt sitten possunuhaa vai mitä, eikä sillä nyt oikeastaan niin väliäkään ole. Hoito on kuitenkin pitkälti samanlaista possunuhassa ja nuhakuumeessa. Nyt voi jo paremmin, jaksaa leikkiäkin jo vähän, ja istua koneella =)

Ansku kyseli Maatilapelin ohjeita. Luulen, että meillä on se sama maatila peli, ainakin on myös Ravensburgerin peli. Laitan ohjeet valokuvilla omalle sivulleen hetken päästä. Jos et saa kuvista selvää, pistä vaikka jotain osoitetta, mihin voin kuvat lähettää.

Näihin sairaslomapäiviin olen tunkenut sitten mm. joulukalenterin suunnittelua ja kirjallisia rästihommia. Tosin, olen kyllä lepäillytkin. Yöt kun on menneet enemmän ja vähemmän Kuopuksen tilanteen seuraamiseen. On niin hentorakenteinen, että olo voi huonontua tosi nopeastikin. Joten olen parin tunnin välein käynyt katsastamassa tilannetta.

Kun vaan nyt itse pysyisi terveenä...

keskiviikko, 11. marraskuu 2009

Yllättävä vapaa

Sain mukavasti yllättävän vapaan tähän keskelle viikkoa. Mutta ei, kenelläkään ei ole possunuhaa =) Kävin itse hakemassa rokotuksen maanantaina ja eilinen meni kuumeessa ja säryissä. Siiri oli kuitenkin hoidossa koko päivän ja Aatukin tuli eskarin jälkeen hetkeksi tähän. Minttis ja Aapeli eivät olisi muutenkaan olleet. Hyvin pärjättiin, vaikka mentiinkin sieltä, mistä aita on matalin. Myös Kuopus oli kotona, kun pientä lämpöä oli maanantaina illalla. Tänään osa lapsista on itse kipeinä tai sitten ovat muuten vaan kotona. Ihan mukava, niin saa levättyä. Kuume on kyllä laskenut, eikä kipujakaan enää juurikaan ole. Käsivarsi on vähän kipeä, mutta muuten olo ok.

Viime viikolla askarreltiin iseille lahjaksi patalaput. Tai patalaput ostin valmiina, mutta vähän "jatkojalostettiin" niitä oman näköisiksi:

1257924258_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Ja kortit tehtiin saamaan tyyliin, eli käden jälkiä käyttäen:

1257924456_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Siiri ja Minttis leikkasivat itse omat kätensä ja hienosti se sujuikin. Ei uskoisi, että ovat itse leikanneet =) Aapeli ei edelleenkään halunnut edes kokeilla saksia, eikä ihmeemmin jaksanut liimailukaan kiinnostaa. Leikkiminen on paljon mukavempaa =)

Tällä viikolla ollaan sitten keskitytty leikkeihin. Maanantaina ei ollutkaan kuin Siiri hoidossa ja hänkin lähti jo klo 13. Aamulla tuli todella väsynyt neiti, itkuinen ja kiukkuinen =( Halusi itse nukkumaan ja sinne kömpikin. Nukkui pari tuntia ja heräsi aurinkoisena ja pirteänä =) Ulkoiltiin ja syötiin, sitten äiti tulikin jo hakemaan =) Eilinen sitten tosiaan meni vähän rauhallisemmissa merkeissä. Katseltiin vähän Franklin DVD:täkin, sain huilattua siinä sivussa. Pötkötettiin sohvalla, Siiri mun kainalossa ja katseltiin Franklinin touhuja. Mukavaa sekin =) Huomenna pitäisi Minttiksenkin tulla, tosin muita ei sitten tulekaan. Perjantaina tulee sitten Siiri ja Minttis.

Leppoisaa työviikkoa kaikille!

keskiviikko, 4. marraskuu 2009

Vastauksia =)

Anna-Maija kyseli vinkkejä eroahdistusta potevan lapsen hoitamiseen. Mulla on ollut näitä myös, eikä niihin tilanteisiin taida yhtä ainutta oikeaa ja toimivaa mallia olla =( Joku on selvästi saanut lohtua sylistä. Toinen rimpuilee siitä pois, aivan kuin Anna-Maijallakin. Sylissä viihtyvää lasta on tietenkin helppo lohduttaa. Se on varmaan se useimmille, ellei kaikille hoitajille, se turvallinen ja tuttu tapa. Mutta entäs sitten, jos lapsi tosiaan enemmän ahdistuu sylissä ja rimpuilee pois? Tällaisen lapsen kohdalla se tuttu ja turvallinen työkalu, oma syli, ei olekaan käytössä. Itse olen yrittänyt monia keinoja näissä tilanteissa. Yhden lapsen kohdalla helpotti, kun sai rauhassa olla oman ikävänsä kanssa. Monen erilaisen yrityksen jälkeen, annoin hänen olla rauhassa. Usein meni eteiseen istumaan. Välillä kävin pyytelemässä mukaan leikkiin, mutta siitä alkoi vain itku. Muutaman päivän ajan mentiin sitten näin, lapsi istui paljon eteisessä. Kävin häntä välillä siellä katsomassa. Ajan kanssa alkoi rauhoittumaan ja lopulta hiipi toisten kanssa samaan huoneeseen. Ja hänet otettiin tietenkin heti avosylin vastaan, mutta kuitenkin huomaamattomasti, eli ei tehty siitä numeroa. Ja siitä se lähti, pikkuhiljaa. Lapsella oli ikää n. 2,5v. Minulla on ollut myös hiukan reilu vuoden ikäinen, joka rimpuili sylissä. Hänen kohdallaan toimi se, että istuin lattialla hänen vieressään. Hänenkin annoin olla rauhassa, mutta olin siinä vieressä kuitenkin. Ja hänen mukaansa sitten alettiin sitten vähitellen leikkimään ja viihtymäänkin. Osan lapsista pitää antaa rauhassa ensin tutustua ja katsella muita etäämmältä.

Tärkeintä on ehkä hoitajan kannalta pysyä itseä rauhallisena. Siihen auttaa se, että ymmärtää itse, ettei lapsella ole mitään hätää eikä itku tällaisessa tilanteessa ole välttämättä paha asia. Lapsi saa itkeä, eikä hoitajan tarvitse heti saada lasta hiljaiseksi. Onhan tilanne lapselle aivan uusi.

Se, miten monta kertaa vanhemman kannattaa olla mukana hoidossa "tutustumassa" on varmaan kovin yksilöllistä. Noin yleensä ottaen, lapset sopeutuvat hoitoon, juuri siinä 1v molemmin puolin, hyvin. Mulla on tosi harva lapsi ollut edes tutustumassa sen enempää, kuin ovat sopimusta tekemässä äidin kanssa. Kenelläkään ei ole koskaan ollut äitiä mukana. Hoitopäivät ovat joillakin olleet ensin parituntisia, sitten esim. aamupäivä ja lounaan jälkeen kotiin ja sitten lopulta päiväunetkin. Olen huomannut, kun on ollut osa-aikaisiakin, että mitä säännöllisempää se hoitorytmi on alusta alkaen, sen nopeammin lapsi tottuu. Eli osa-aikaisilla lapsilla tottuminen on kestänyt suhteessa kokoaikaisiin kauemmin, kun välillä on ollut vapaapäiviä. Eli jos nyt tilanne on se, että lapsi itkee lähes koko päivän tai koko päivän, eikä sylissä pitäminen ole vaihtoehto, kokeilisin sitä, että antaisin lapsen olla rauhassa. Ellei sekään muutamassa päivässä ala itkua rauhoittamaan, juttelisin vanhempien kanssa, miten he haluaisivat toimittavan. Hehän tuntevat lapsensa kuitenkin paremmin, kuin minä uutena hoitajana. Toisille lapsille on myös hyvä selittää, miksi tämä yksi lapsi itkee ja ettei hänellä ole hätää. Tietenkin lasten iän mukaisesti.

Vuoden 2006 isänpäivä korteista kyseltiin myös. Siitä on paljon aikaa ja piti käydä lunttaamassa, mitä silloin tehtiin =) Meillä oli käytössä ihan tavalliset vahaliidut. Sellaiset, millä ei muuten ole hyvä piirtää, eli se liitu hajoaa siihen paperille osittain. Muistaakseni kartongille sai jäädä niitä kasoja. Eli ihan perusliidut, pehmeät ja halvat sellaiset =) Nykyään on paljon jo sellaisia kovia liituja, millä on hyvä piirtää, mutta niillä se kortti ei varmaan onnistu. Eikä tosiaan varmaan akvarelliliiduillakaan.

 

maanantai, 2. marraskuu 2009

Kuukausikin vaihtui

Aina vaan ollaan lähempänä joulua =) Kuukauden päästä saapi kaivaa jouluvalot esiin. Ihan vielä ei viitti ;) Vaikka ajattelinkin kyllä noille omille tytöille kaivaa, kun Kuopus pelkää pimeää. Nukkuu levollisisemmin, kun enkelivalot vähän valaisee.

Taas on luvattoman pitkä tauko ollu päivittämisessä. Mutta eipä tässä mitään ihmeempiä ole tapahtunut =) Lasten kanssa päivät kuluu omalla painollaan. Syyslomalla oli torstaina enemmän tohinaa, kun Aatukin oli koko päivän hoidossa. Vain Miksu puuttui, muuten oli kaikki paikalla ja omat tytötkin. Sai lounastakin tehdä enemmän =) Syysloman jälkeen, eli viime viikolla, mulla oli maanantaina yksi lomapäivä. Oltiin Kuopuksen kanssa lääkärissä. Koko viikko oli aika vauhdikas. Siiri ja Minttis nauttivat toistensa seurasta ja minä yritin saada keskiviikkona ja perjantaina aikaiseksi jotain sellaistakin puuhaa, että Aapelikin olisi mahtunut heidän kanssaan samaan touhuun. Pelailtiin mm. lautapelejä ja ulkona leikittiin hippaa ja väriä. Tosin näin pienellä porukalla se oli vähän hankalaa, mutta hauskaa kumminkin =) Minttis alkaakin jo ottamaan myös Aapelia mukaan. Yläkertaan on muuttanut uusi lapsiperhe, jossa on 2 alle kouluikäistä poikaa. Heidän kanssaan ollaan pariin kertaan oltu samaan aikaan ulkona ja Aapeli on kyllä ujuttautunut heidän joukkoonsa kiitettävästi. Viime viikolla askarreltiin Pyhäinpäiväksi kynttilät. Meinasi ideat olla loppu, kun tuntuu, että ollaan kaikenlaisia kynttilöitä tässä vuosien varrella tehty. Voisihan niitä tehdä uudestaankin ja jossain vaiheessa pitääkin tehdä. Mutta kun vielä on saman perheen lapsia, kun on alustakin asti ollut, ei haluaisi. Löytyihän se idea vihdoin kirjoja selatessa, kiitos aika laajan askartelukirjastoni =)) Lähdettiin tekemään mosaiikkiajatuksella niitä. Ja tällaisia niistä tuli:

1257174085_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Eli hopeapaperista leikeltiin pieniä neliöitä, jotka sitten liimattiin kynttiläksi. Minä piirsin ensin kynttilät. Liekki tehtiin myös mosaiikkityönä kullan värisestä paperista. Senkin olin piirtänyt ensin ja autoinkin enemmän siinä, että saataisiin siitä tosiaan liekin näköinen.

Perjantaina juhlittiin Aatun synttäreitä herkuttelemalla. Kaikenlaista olikin tarjolla, kaikkea sellaista, mistä tiedän Aatun pitävän =) Ekaa kertaa en ollut sankarin ostanut herkkuja, yleensä käydään yhdessä ne ostamassa. Mutta koska Aatu on aamupäivät eskarissa, piti yrittää itse muistella hänen herkkujaan. Ja ihan hyvin onnistuinkin. Pieni lahjakin on ollut tapana antaa, ihan parin euron muisto juhlista. Tälläkertaa se oli pieni legopaketti.  Viime viikolla täytti myös oma esikoiseni 11v. Eli juhlittu ollaan viime viikolla paljon =)

Tällä viikolla olenkin aamupäivät taas Siirin kanssa kaksin vielä keskiviikkona (tänäänkin olin), mutta muuten on Aapelikin seurassamme. Eskarin jälkeen tulee sitten loput. Aatun ja Siirin hoitoaikoihin tuli vähän muutoksia, ja Aatukin tulee nyt useammin eskarin jälkeen hoitoon. Vain joka kolmas viikko on hänellä "hoitovapaa" entisen joka toisen viikon sijaan. Ihan kiva, ovat tälläkin viikolla sitten kaikki koolla ja sen on tänäänkin kuullut ja nähnyt =) Ovat niin onnessaan ja leikki sujuu. Tuntuu, että aika loppuu kesken. Ensi viikonloppuna on isänpäivä ja siihen pitäisi jotain keksiä. Lahjaksi on idea, jos vaan löydän tarvikkeet. Kortti on vielä hakusessa... Mutta ehkä se tästä selkiytyy...

Sikainfluenssa on paljon puhututtanut ja tulee varmaan paljon vielä puhututtamaankin. Itse olen sitä mieltä, että sitä hysterisoidaan ihan liikaa ja osittain turhaan. Omille lapsille jaettiin perjantaina rokotuslupalappu. Se on pistänyt miettimään. Toisaalta se tuntuu turhalta, mutta entäs jos sittenkin iskee se rajumpi versio juuri meidän huusholliin. Ja onko se sitten turvallinen vai ei? Toisaalta, kahdesta pahasta on valittava paha... Kumpi sitten onkaan se pienempi paha? Mietin myös itseäni. Ihan jo talouden kannalta. Jos tauti iskee meidän perheeseen, se tietää työttömyyttä ilman tukea minulle. Eikä siihen sitten välttämättä riitä ihan vaan muutama päivä. Jaa-a, en tiedä. Jos se sitten vaikka suojaisikin meitä ja säästyttäisiin siltä. Mutta entäs jos rokotuksesta tulee jotain? Olisi kiva kuulla mielipiteitä asiasta! Puolesta ja vastaan =) Millä perusteilla joku on lapsensa antanut rokottaa, millä perusteilla taas ei?

 

  • Tervetuloa

    katsomaan, mitä kuuluu perhepäivähoitajan päivään. Ajatuksena on kertoilla täällä päivän puuhista, iloista ja suruistakin, kommelluksista ja sattumista, niin hoitolasten kanssa, kuin oman perheenkin parissa.


    Luonnollisesti en kuitenkaan tuo julki hoitolasten nimiä, enkä heidän henk. koht. tietojaan tai asioitaan.

     


    Blogi on aikataulullisista syistä tauolla. Ajatuksia ja ideoita saa vapaasti hyödyntää!


     



     


     

  • Linkki-ideoita

    Hoitopaikka.Net
    Tietoa yksityisestä päivähoidosta, keskustelupalsta, hoitopaikkavälitys ym.



    Kela


    Perhepäivähoitajien sähköpostilista
    vertaistukea, vinkkejä, tietoa jne. perhepäivähoitajalta perhepäivähoitajalle


    Yksityiset päivähoitajat ry 


    Löytyy mm. yhdistysten hintasuositukset.


     


    Yksityiset perhepäivähoitajat YPPH ry


    Löytyy myös mm. hoitomaksusuositukset


     


    Pirkanmaan yksityiset perhepäivähoitajat


     



     


     

  • Perhiksen vieraskirja

     Tule jakamaan niin risut kuin ruusutkin vieraskirjaan!

  • Pohjasta kiitos:


  • Vieraita:

     


     Kävijöitä 4.3.2009 alkaen:



     Tällä hetkellä blogia lueskelee:



     





  • Google
  • Blogi-arkisto

  • Henkilötiedot

    Olen yksityinen perhepäivähoitaja, vm. -77. Koulutukseltani olen lähihoitaja, suuntautunut lasten sekä nuorten hoitoon ja kasvatukseen. Perheeseemme kuuluu myös kaksi omaa lasta (vm. 98 ja vm. 01), sekä mies ja kolme kissaa, Miina, Manu ja Osmo. Vapaa-ajalla aikaa kuluu paljon käsitöiden parissa. Lisäksi perheemme ehkä yhteiseksikin luokiteltava harrastus on hevoset, koska omat lapset ratsastavat ja mukana on aina ainakin toinen meistä vanhemmista, mutta jos vain mahdollista, niin molemmat. Huomaa sivun alalaidassa Perhiksen Vieraskirja!

  • Tagipilvi