on ainakin tähän asti ollu aivan ihanat kesäiset ilmat =) Toivottavasti jatkuisi jussinkin ajan ja mielellään siitä 3 viikkoa eteenkin päin. Loma se vaan lähenee uhkaavasti. Pyykkikone soi, että saadaan kaikki vaatteet pestyä ja pakattua kolmen viikon kamppeet kassiin (tai kasseihin...). Huomisen aikana, pitäisi kaikki saada pestyä ja kuivaksi, torstaina on pakko pakkailla jo työpäivän aikana, kun lähdemme illalla ajelemaan kohti Keski-Suomea =)
Niin, mä sitten tosiaan sairastin =( Kyllä tuntui jo yhdessä vaiheessa siltä, että mahdanko tuosta sohvalta enää noustakaan. Perjantaina pääsin onneksi jo heti aamusta lääkäriin ja kurkusta löytyi streptokokki-pöpö eli angiina ja keuhkoistakin kuului alkavan tulehduksen merkkejä kuulemma. Lääkärissä meinasi taju mennä, kun sai odotella ja odotella ja ravata edestakaisin paikasta toiseen. Puhuminen sattui niin kauheesti, että tyydyin vain nyökkäämään enimmäkseen, puhuin vain kun oli pakko. Loppupäivän, niinkuin lauantainkin makasin sohvan pohjalla tuskissani. Tupla-annos ibubrofeeniakaan ei poistanut sitä tuskallista kipua kurkusta ja korvista. Paine korvissa oli aivan kaamea. Yskittikin ja se sattui niin keuhkoihin kuin kurkkuunkin. No, mutta penisiliinikuuri alkoi kaiketi vaikuttamaan, sillä sunnuntaina illalla jo vähän siistin huushollia hissukseen. Maanantainahan mulla olikin vapaa. Mikä oli tosi hyvä juttu tässä tilanteessa. Nyt on jäljellä vielä pieni kurkkukipu toisella puolella nielua sekä yskää. Toipilas kuitenkin siinä mielessä, että huomaan väsyväni tosi helpolla ja veto on edelleen vähän pois. Mutta eiköhän se tästä... Viime yön nukuin jopa omassa sängyssä sohvalla istumisen sijasta =)) Olipa ihanaa!
Tänään ollaan otettu siis vähän rauhallisemmin, ja tullaan ottamaan koko viikon ajan. Piipero ja Santtu saapuivat hyvissä ajoin. Leikittiin vähän aikaa ja sitten alettiin sotkemaan sormiväreillä. Paineltiin sormen pään kuvia keltaiselle paperille. Niistä tulee sitten sellaset perhosmobilet, kun vaan saataisiin ne kaikki valmiiksi =) Esikoinen on tapansa mukaan ollu ulkona ihan koko päivän. Aamulla jo 9 maissa lähtee, puoli 12 aikaan kävi syömässä, sen jälkeen ei ole näkynyt. Aina välillä kyselen puhelimen kautta, missä menee. Meillä on sellaset tosi näppärät puhelimet, mitä mm. hirvimiehet käyttävät. Ei siis kännykät, säästymme kännykkälaskuilta =) Kantavuus on kuitenkin n. 3km, niin riittää meille. Sillä on helppo pyytää syömäänkin, kun en voi lähteä etsimään ja jättää näitä lapsia tänne keskenään. Kerrassaan siis mainio keksintö!
Ja Santtu tuli tänään niin reippaana hoitoon, oli itselläkin oikein hyvä mieli =) On se vaan niin hienoa nähdä, kuinka lapsi kuitenkin oppii sitten luottamaan ja jäämään hoitoon. Päivän mittaan varmistelee kyllä, että tuleehan äiti hakemaan, mutta leikit jatkuu sitten kuitenkin.
Nyt täytyy kiirehtiä ruokaa omalle porukalle. Tai mies onkin töissä vielä, enkä tiedä koska tulee. Tää on taas tätä juhannusviikkoa, hänellä kiireisin aika vuodesta töissä. Kaksi päivää ja sitten starttaamme mökille! Ihanaa!!
